Kissojen ja koirien ulkoloiset

Täi (Linognathus
setosus
)

Täi voi aiheuttaa kutinaa. Jos täitä
on vain vähän, ei kutinaa välttämättä ilmene. Jos koira kutisee, raapii hän
myös itseään eli syntyy haavaumia ja kutina lisääntyy.

Täin sekä sen munat voi erottaa
paljaalla silmällä. Valkoisen läpinäkyvät munat ovat kiinni karvoissa.
Erityisesti pään ja korvien alue kannattaa tutkia hyvin, samaten rinta.

Kissoilla ei esiinny täitä. Ihmisen täi ei tartu koiraan. Koiran täi ei tartu ihmiseen, mutta tarttuu koirasta koiraan, eli kaikki perheen koirat ja lähikontaktissa olleet kaverikoirat tulee tutkia ja tarvittaessa hoitaa.

Täi ei elä kauaa koiran ulkopuolella, mutta ympäristö on hyvä imuroida ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa saunassa.

Ensimmäinen kuva kuvasarjassa: https://capcvet.org/guidelines/lice/

Väive (Trichodectes
canis
)

Väive voi aiheuttaa kutinaa, tai
olla pienissä määrin aiheuttamatta. Väive ei ime verta.

Esiintyy kissoilla melko yleisesti,
koirilla harvinainen.

Ympäristö tulee imuroida tarkasti ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa saunassa.

Toinen kuva kuvasarjassa: https://capcvet.org/guidelines/lice/

Hilsepunkki
(Cheyletiella yasguri)

Hilsepunkki on pieni vaaraton eläin,
joka elää ihon pintakerroksessa.

Jos koira hilseilee voimakkaasti
etenkin pään aja selän alueelta, voi hilsettä harjata mustalle alustalle ja
tarkastella, liikkuuko hilse.

Koiran hilsepunkki viihtyy koirassa,
kissassa ja kanissa ja perheen kaikki koirat, kissat ja kanit tulee hoitaa
samanaikaisesti. Lisäksi tulee hoidattaa eläimet, jotka ovat olleet mahdollisen
hilsepunkin kantajan kanssa tekemisissä.

Hilsepunkki voi aiheuttaa ihmisen
iholle näppyjä. Jos perheeseen on tullut koiranpentu isosta kennelistä ja pentu
oireilee kutisemalla ja hilseilemällä ja ihmisellekin ilmenee näppyjä, on syytä
epäillä hilsepunkkeja.

Hilsepunkki selviää koiran ulkopuolella, joten ympäristö tulee imuroida tarkasti ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa saunassa.

Kuvia ”liikkuvasta hilseestä” eli hilsepunkista: https://veterinary-practice.com/article/diagnosing-and-treating-cheyletiellosis

Kirput

Koirassa tai kissassa oleileva kirppu on Suomessa yleensä siilikirppu (Archaeopsylla erinacei) tai lintukirppu (Ceratophyllus gallinae).

Kirppu pomppaa lemmikkiin yleensä luonnosta. Lintukirppu yleisimmin keväällä ja siilikirppu loppukesästä.

Kissakirppu (Ctenocephalides felis) tai koirakirppu (Ctenocephalides canis) ovat Suomessa toistaiseksi harvinaisia.

Kirpun puremat kutisevat. Allergisilla
yksilöillä (FAD Flea Allergy Dermatitis) oireet voivat olla voimakkaita. Kutisevien
ja punaisia näppyjä ja laikkuja ilmestyy erityisesti takareisiin, mahan alle
sekä kylkiin.

Kirput voi erottaa paljaalla silmällä. Kirppujen ulosteen eli kuivuneesta verestä koostuvat tummat muruset (kun kahvinporot) löytää myös aika helposti iholta karvojen seasta Jos ulostetta laittaa vaalealle alustalle (esim. paperi) ja kastelee, huomaa niiden värjäävän ympäristön punaiseksi.

Kirput elävät kantajiensa
ulkopuolella ison osan ajasta (jopa 6 kk!) eli ympäristö tulee imuroida
tarkasti ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa
saunassa.

Koira- ja kissakirput ovat Pohjoismaiden ulkopuolella yleisiä, huolehdithan reissussa, että lemmikillä on tehokas ulkoloissuoja.

Kuva siilikirpusta: https://www.researchgate.net/figure/A-Female-Archaepsylla-erinacei-B-Male-Archaepsylla-erinacei-C-D-Adult-ticks-on-the_fig2_290267489

Kuva lintukirpusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Ceratophyllus_gallinae

Kuva kissakirpusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Cat_flea

Kuva koirakirpusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Dog_flea

Korvapunkki
(Otodectes cynotis)

Ulkoilevilla kissoilla ja etenkin
kissanpennuilla esiintyy korvapunkkia. Jos koiralla esiintyy korvapunkkia, on
tartunta usein tullut saman talouden kissalta.

Korvapunkin yhteydessä korvista löytyy tummaa, kahvinporomaista eritettä. Jos eritettä katselee suurennuslasilla, saattaa nähdä valkoisia liikkuvia punkkeja. Korvapunkit aiheuttavat voimakasta kutinaa korvien ja pään alueella, ja lemmikki saattaa raapia korvien ympäristön ihan verille. Kissat raapivat usein verille joko ohimon tai korvien taustan kallosta, ei välttämättä niinkään itse korvanlehtiä.

Jos yhdellä perheen jäsenellä on
korvapunkki, tulee hoitaa kaikki perheen kissat sekä varmuuden vuoksi koirat.

Nenäpunkki
(Pneumonyssoideus caninum)

Nenäpunkki
on syvällä nenäkuorikoissa elävä hyvin pieni hämähäkkieläin.

Se on todella vaikea diagnosoida ja vaatii yleensä lääkekokeilun.

Nenäpunkkia tuntuu esiintyvän vain pohjoismaissa, ja sen uskotaan olevan vähän liioiteltu ongelma. Jos koirasi aivastelee ja tuhahtelee, voi syy tähän olla vierasesine tai muu ärsyke sierainontelossa, tai ihan vilustuminen.

Asiaa kannattaa seurata muutaman päivän ajan ja tarvittaessa konsultoida etäeläinlääkäriä tai käydä klinikalla. Seurantajakson aikana ei koiran anneta haistella muita kavereita.

Nenäpunkissa selkein oire on nenästä
kuuluvaa röhkimistä, nk. reversed sneezing eli väärinpäin aivastamista. Saman
kaltainen kuin ihmisten ääni joku vetää oikein kunnolla räkää sisään

Tällaista röhkimistä voi kuulla
kohdassa 0:30 sekä 1:00

https://www.youtube.com/watch?v=lG5k9XVlh3c

Jos kyseessä on nenäpunkki, tarvitaan
eläinklinikalta reseptilääke, eikä etäeläinlääkäri lääkelain vuoksi saa määrätä
reseptilääkkeitä.

Jos perheessä on muita koiria ja
epäillään nenäpunkkia, pitää nekin hoidattaa. Myös läheiset kaverikoirat
kannattaa hoidattaa.

Nenäpunkki tarttuu, joten epäiltäessä
nenäpunkkia ei saa haistella muita koiria reilu pariin viikkoon.

Syyhypunkki
eli kapi (Sarcoptes scabiei)

Syyhypunkki eli kapi aiheuttaa
yleensä äkillisen valtavan kutinan.

Jos koira on aiemmin sairastanut
kapin ja allergisoitunut sille, voi kutina alkaa seuraavalla kerralla jopa
tunneissa.

Etenkin kuono, korvanlehdet,
silmänympärykset, kantapäät, kyynärpäät, sekä hännän tyvi ovat ensimmäisiä
paikkoja, jotka kutisevat. Kutina johtaa maaniseen raapimiseen ja sen
seurauksena karvanlähtöön ja ihon punoitukseen sekä haavaumiin.
Pidempiaikaisena ongelmana ilmenee ihon paksuuntumista ja karvattomuutta.

Kissoilla ja ihmisillä oireet ovat
lieviä, ohimeneviä kutisevia näppylöitä voidaan harvoin tavata.

Kapi tarttuu etenkin ketuista ja
supikoirista ja niiden luolastoissa. Kapi voi tarttua myös kapia kantavasta
koirasta tai tarvikkeiden välityksellä.

Eläinlääkäri voi ottaa ihosta syvän
raapenäytteen, mutta aina punkkeja ei silti saada näytteeseen ja päädytään
kokeiluhoitoon. Jos epäillään kapia, tarvitaan eläinklinikalta reseptilääke,
eikä etäeläinlääkäri lääkelain vuoksi saa määrätä reseptilääkkeitä.

Perheen kaikki koirat, kissat ja
kanit tulee hoitaa. Muihin eläimiin ei saa olla ainakaan kahteen viikkoon
lähikontaktissa ja mahdollisen kapin kantajan kanssa tekemisissä olleet kaverit
tulee hoidattaa.

Sikaripunkki
(Demodex canis ja Demodex injai)

Sikaripunkkia löytyy kaikkien
koirien iholta, sillä se asuu normaalistikin ihon karvatuppien sisällä. Demodex
siirtyy emästä pentuun jo pikkupentuna. Sikaripunkki voi lisääntyä enemmän
pennuissa tai aikuisissa, joilla on ongelmia vastustuskyvyn kanssa tai perinnöllinen
alttius.

Sairastumiselle löytyy geneettinen
alttius. Näinpä yksilöitä, jotka ilmentävät demodikoosia, ei tule käyttää
jalostukseen.

Sikaripunkki viihtyy erityisesti pään ja tassujen alueella ja ilmenee usein harmaina, yleensä max. kolikon kokoisina hilseilevinä läntteinä. Karvattomat hilseilevät rinkulat silmien ympärillä ovat usein sikaripunkin aiheuttamia, mutta myös kapi voin asettua tälle alueelle. Voimakkaassa tartunnassa laajempikin alue voi olla täysin karvaton ja paksun hilsekarstan peitossa. Läntit harvoin kutisevat, elleivät tulehdu.

Jos sikaripunkkia ilmenee
enemmänkin, puhutaan demodikoosista, mikä on yleisintä alle parivuotiailla koirilla.
Yleistyneeksi demodikoosiksi tulkitaan tilanne, missä yksittäisiä laikkuja on
> 5 kpl tai isot alueet ovat karstan peitossa.

Pennuilla ja nuorilla koirilla
muutokset usein häviävät itsestään.

Eläinlääkäri voi ottaa ihosta syvän
raapenäytteen, joskus jopa koepalan.

Eläinlääkäri voi tarvittaessa määrätä lääkityksen ja auttaa kartoittamaan taustasyitä kliiniselle yleistyneelle demodikoosille.

Kuva sikaripunkista pennun silmien ympärillä: https://www.thesprucepets.com/demodicosis-canine-demodex-mite-3384993

Punkit

Lue lisää tästä https://chat2vet.com/punkit/

Lue punkkien levittämistä sairauksista täältä: https://chat2vet.com/punkkivalitteiset_sairaudet_lemmikilla/

Lue koirien punkkilääkkeistä täältä: https://chat2vet.com/punkkilaake_koira_ui_paljon/

Lue lisää ulkoloisista täältä https://chat2vet.com/kissan_ja_koiran_ulkoloiset/

Eläinlääkäri Eva Kaisti

chat2vet

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys
kirjoittajaa, eva@lahivet.fi